sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Korkean tilan hienosäätöä + gallup

Viimeiset pari viikkoa ovat kuluneet tarjouspyyntöjä vääntäessä, eikä loppua tälle savotalle ole näköpiirissä. Käsittämättömän paljon työtä ja materiaaleja nimittäin vaaditaan yhden omakotitalon pystyttämiseen. Tähän mennessä pyynnöt ovat lähteneet maalämmöstä, runkourakasta, ikkunoista, sekä LVI-urakasta. Näiden yhteenlaskettu hinta on jo ihan sievoinen osa talon kokonaisbudjetista, joten huolellinen kilpailuttaminen maksanee itsensä moninkerroin takaisin, toivottavasti. Aiheesta lisää sitten kun nimiä alkaa ilmestyä papereihin.

Suunnittelupuolella olemme keskittyneet sähköpisteiden viimeistelyyn, mikä onkin osoittautunut yllättävän työlääksi projektiksi. Ties kuinka monennen iteraation jälkeen lamput ja töpselit alkavat olla lopullisilla paikoillaan, joten eiköhän tämäkin vaihe pian saada valmiiksi. Motivaatiota asioiden perinpohjaiselle pohtimiselle antaa se, että harkkovalun jälkeiset muutokset tehdään roilotusvehkeellä autocadin sijaan.

Arkkitehtisuunnitelmiin on tullut enää pieniä muutoksia, kuten keittiön ikkunan muuttuminen isommaksi. Yksi hieman isompi päätös pitäisi kuitenkin vielä tehdä, ja se on korkean ja matalan tilan välinen raja ruokapöydän kohdalla. Kaavamääräyksistä johtuen korkea tila jouduttiin alunperin tekemään hieman haluttua isommaksi, mikä puolestaan aiheutti ruokapöydän sijoittumisen korkean ja matalan tilan välille, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.


































Tämän ratkaisun suurimmat heikkoudet ovat ruokailukohdan sijainti kahden tilan (keittiö ja olkkari) välissä, sekä ruokapöydän valaistuksen hankala toteuttaminen. Valaistuksen tahtoisimme tehdä kolmen valaisimen epäsymmetrisenä ryhmänä, mutta tämähän ei oikein oikein onnistu, jos pöydän keskilinja on lipan toisella puolella.

Ongelman voi periaatteessa kiertää tekemällä pöydän päälle ylimääräisen koteloinnin johon valaisimet kiinnitetään. Operaatiolle on saatu rakennusvalvonnankin suostumus, joten sen suhteen asialle ei ole esteitä. Toteutukselle on kuitenkin olemassa pari vaihtoehtoa, joiden suhteen meidän ja arkkitehtimme mieltymykset menevät ristiin. Ajattelimme pitää asiasta pienen gallupin, sillä makuasioistahan on aina hauska kiistellä :-) Vaihtoehdot ovat:

Vaihtoehto 1 - suora kotelointi korkeaan ikkunaan päin:




































Vaihtoehto 2 - noin 50 cm leveä lippa korkeaan ikkunaan päin:



































































Näillä ratkaisuillahan on muutamia toiminnallisia eroja, joista suurimpina varmaankin lipan imurointi ja lipalla mahdollisesti sijaitsevien viherkasvien hoito. Emme kuitenkaan ole nyt kiinnostuneita näistä, vaan pelkästään siitä kumpi näyttää kivemmalta. 

Kumpi vaihtoehdoista miellyttää enemmän sinun silmääsi?

lauantai 18. tammikuuta 2014

Yksi vuosi ja yksi päivä
































Eilen blogillamme oli yksivuotissynttärit. Synttäreiden kunniaksi ajattelin avata vähän kävijätilastojamme. Mutta ihan aluksi kiitos kaikille kävijöille, jokainen vierailu ja kommentti tekee bloggaamisesta aina vain palkitsevampaa :)

Vuoden aikana meillä on käyty reilut 37000 kertaa. Eniten blogiin on tultu googlen kautta ja yleisin hakusana on ollut, ei niin yllättävästi, villa vertikaali. Muut suosituimmat hakusanat ovat liittyneet kivitaloon, arkkitehtisuunnitteluun tai rakentamisen kustannuksiin. Blogistamme on haettu myös lainhuudon käsittelyaikaa, välitilan korkeutta, pihasuunnitelmia, Ikean Le Mans -mekanismia ja tasauslevyllä murskeen levitystä (?). Varsinkin arkkitehtiämme Sami Paasia on myös googletettu nimellä ja päädytty blogiimme.

Toisista blogeista meille myös tullaan paljon käymään. Meihin viittaavista blogeista eniten kävijöitä on tullut kolmesta ykkössijan jakavasta blogista, Hirvimäentieltä, hemma hos Ojasta ja VillaTykistä. Jaetun nelossijan saavat Musta Ovi ja Talo. Myös Talo Maunulaan ja Koti Lahelaan tuovat meille paljon lukijoita. Kiitos kaikille teille! Ja myös muille tässä mainitsemattomille blogeille, uudet lukijat ovat aina tervetulleita!

Ylivoimaisesti suosituin teksti blogissamme on ollut Paljonko maksaa yksi kivitalo. Rakentamisen ja suunnittelun kustannukset siis selvästi kiinnostavat. Viime aikoina tämä aihe on ollut kovasti pinnalla omissakin ajatuksissa tärkeimpiä urakoita kilpailuttaessa. Toistaiseksi lopullinen hinta on edelleen täysi arvoitus, toivottavasti pysymme suunnitellussa haarukassa.

Eniten katsojia meille tulee, yllätys yllätys, Suomesta! Kakkostilaa pitää lähes 4000 latauksella Yhdysvallat, terveisiä vaan Floridaan :)

perjantai 17. tammikuuta 2014

Savo RH-95 liesikuvun ja huippuimurin yhteensopivuus

Laitetaanpa tästä asiasta ihan oma postauksensa, kun aihe saattaa kiinnostaa laajemminkin (rakentajapiireissä...). Kuten Erika jo taannoin kertoi, päätimme tehdä keittiön ikkunasta täyskokoisen, mikä puolestaan aiheutti liesikuvun vaihtumisen kattomalliseksi. Nämä kattomalliset liesikuvut näyttäisivät olevan kovasti yleistymään päin, mikä esteettisestä näkökulmasta kieltämättä onkin ymmärrettävää. Varsinaisen funktion, eli käryjen poiston, kannalta kattomallinen sen sijaan on lähinnä typerä ratkaisu, sillä imua tarvitaan enemmän perinteiseen malliin verrattuna. LVI-suunnittelijamme vaikuttikin aikanaan jotenkin onnelliselta, kun ilmoitimme ottavamme perinteisen mallin. Anteeksi Risto.

Alustavasti olemme päätyneet Savon RH-95:een, koska se vaatii ainoastaan 240 mm tilaa korkeussuunnassa ja on ihan tyylikkään näköinenkin. Meille oli alunperin keittiöön tulossa 200 mm alaslasku, mutta täytynee nyt sitten laittaa 40 mm lisää. 

Savo RH-95 mitat (lähde: Savon nettisivut)






















Seuraava pohdinnan aihe oli, minkälaisella laitteella käryt saadaan imettyä tarpeeksi tehokkaasti ulkoilmaan. Savon nettisivuilla sanotaan, että "liesituulettimen kaukosäätimellä ohjataan katolla olevaa huippuimuria tai poistokanavassa olevaa kanavapuhallinta", mutta toisaalta, että "'RH-95 suositellaan käytettäväksi yhdessä Savo-kanavapuhaltimen kanssa". Kanavapuhaltimen etuna on suurempi imuteho suhteessa laitteen ottotehoon, mutta toisaalta kovempi mökä johtuen sijoituksesta kanavan alkupäähän. Huippuimuri on hiljaisempi (tosin LVI-suunnittelija suositteli laittaamaan äänenvaimentimen tähänkin), mutta imutehoa hukkuu matkan varrella, varsinkin jos kanavassa on useita mutkia.

Ei muuta kuin puhelu Savolle. Sieltä selvisi, että ainakin meidän tapauksessamme huippuimuri on ihan pätevä ratkaisu, vaikkakin vaatii hieman tehokkaamman mallin (Vilpe E220) ja paksumman röörin (160 mm). Karkeana nyrkkisääntönä esittivät, että kanavan tulisi olla maksimissaan 4 m pitkä ja siinä saisi olla enintään 2 mutkaa. Kupu saisi olla maksimissaan 2500 mm lattiasta.

Viimeinen kysymysmerkki kattomalliselle kuvulle oli sen vaikutus muuhun ilmanvaihtoon. Vilpe E220 imee speksien mukaan n. 150 l/s, mikä on aika radikaali määrä suhteessä normaalien poistokanavien imuun, ja melkein tuplat suhteessa pienempään Vilpeen (E190). Tätä taustaa vasten olin jo valmistautunut voivotteluryöppyyn LVI-suunnittelijan taholta, mutta eikä mitä. Homma hanskassa, mitään muutoksia IV-suunnitelmiin ei tarvita, lukuunottamatta siis paksumpaa poistoputkea ja tehokkaampaa huippuimuria. Tämä ymmärtääkseni perustuu siihen, että liesituuletinsysteemi ei ole päällä kuin satunnaisesti, eli ei tavallaan ole osa "normaalia ilmanvaihtoa".

Yksi potentiaalinen ongelma tehokkaammasta huippuimurista kuitenkin seuraa, ja se on takka. Takkahan periaatteessa syttyy parhaiten, jos asunnossa vallitsee lievä ylipaine, eli ilma virtaa hormista taivaalle eikä päinvastoin. Tähän yhtälöön huippuimurin posket pullolle saattava alipaine ei tietenkään sovi, ja olenkin ymmärtänyt, että monissa uusissa taloissa pihvin paisto ja takan sytyttäminen eivät kertakaikkiaan ole samaan aikaan tapahtuvia asioita. Uusissa taloissahan ongelmaa vielä pahentaa äärimmilleen viety tiiveys, joka estää korvausilman spontaanin tulon muita kuin suunniteltuja reittejä pitkin. Ongelman ratkaisuksi LVI-suunnittelijamme suositteli ylimääräisen korvausilmanlähteen järjestämistä takkaa varten, yksinkertasimmillaan jonkinlaisella seinään sijoitettavana räppänänä, tai sitten takkaan suoraan tulevana putkena. Jälkimmäinen luonnollisesti riippuu valittavasta takkamallista, joten täytyy vielä selvitellä tätä asiaa takkavalmistajilta, kunhan saadaan keskustelut heidän kanssaan liikkeelle.

Ja täytyypä tähän loppuun laittaa vielä linkki Talo Värjölään, jossa hyvä juttu tiiviin talon aiheuttamista ongelmista takan suhteen: http://tvarjola.blogspot.fi/2011/02/tiivis-talo-ilmanvaihto-ja-takka.html

maanantai 13. tammikuuta 2014

Keittiön ikkunaa ja liesituuletinta

Meille on keittiöön tulossa ikkuna liesitason yläpuolelle ja sen päälle on tulossa vain liesituuletin, ei yläkaappeja. Tämä on jo päätetty eikä ole muuttumassa. Tommin 3D mallitusten jälkeen heräsimme kuitenkin huomaamaan ettei kohtaan piirretty "välitilaikkuna" ole kovin käytännöllinen. Vaikka siitä tulee valoa sisään, ei siitä oikein näe ulos kumartumatta. Ja koska lieden kohdalle ei yläkaappeja ole suunnitteilla, miksi emme tekisi ikkunasta korkeampaa? Ikkunan korkeuden muutos menee meillä  rakennusaikaisena muutoksena, eli päivitetään vaan pääpiirustukset ennen muuttokatselmusta. Ainoa tiellä oleva juttu on liesituuletin. Koska keittiö on olohuoneen kanssa samaa tilaa, haluamme ehdottomasti metelin minimoimiseksi liesituulettimen huippuimurilla.

3D kuva keittiöstä ja ikkunasta.




























Kaikki pöytämallit, jotka nopealla vilkaisulla löysimme taitavat olla omalla moottorilla ja takaisin huoneilmaan kierrättäviä. Eikä se pöytämallinenkaan oikeastaan niin kovin kivalta näyttäisi ikkunan edessä, toki pöytätason sisään painettaviakin malleja on saatavilla.

Tommi ei oikein lämpene ajatukselle pyöreästä putkesta lieden päällä, ja se taas on oikeastaan ainoa katosta alas tuleva "saarekemalli", jonka voisin edes kuvitella siihen ikkunan eteen. Eli kattoon käy liesituulettimemme tie… Tai kuunnellaan nyt ensin LVI-suunnittelijamme kommentit tästä uudesta ideasta. Kattomalli kun vaatii enemmän imutehoa, siis tehokkaamman huippuimurin ja isommat putket. Siitä, mitä uusia haasteita se asettaa talon muulle ilmastoinnille, ei meillä luonnollisesti ole vielä minkäänlaista käsitystä. Onneksi on ammattilaiset mukana tiimissä katsomassa meidän ideoita toimivuudenkin kannalta. Toivotaan parasta ja pelätään täystyrmäystä (tai ilmastoinnin suunnittelua kokonaan uudestaan…)

Tällä hetkellä ykkösehdokas olisi Savo RH-95 eli tämä. (Kuva kopioitu Savon sivuilta.)



sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Tee-se-itse

Uusi vuosi uudet kujeet. Niin kuin Erika edellisessä jutussa mainitsi, alkaa suunnittelu vuoden 2014 myötä taittua rakentamisen puolelle. Tähän saakka kaikki toiminta tontilla on ollut koko lailla destruktiivista; talo on purettu, puita on kaatunut, kallio on saanut kyytiä ja maata on kaavittu. Mutta kunhan louheet vielä saadaan kaavittua kuopan pohjalta pois, on pohjakosketus saavutettu, ja koti alkaa kohota kallion uumenista.

Vuoden ensimmäisiä nakkeja on runkourakoitsijan valinta. Mahdollisia urakoitsijakandidaatteja alkaa olla kasassa ihan edustava joukko, joten eipä muuta kuin tarjouspyyntöjä vääntämään. Yksi tärkeimmistä pohdinnoista on, mitä pilkkoa muihin urakoihin ja mitä tehdä itse. Ihan lämpimikseen ei urakoita kannattane pienemmiksi pilkkoa, sillä mahdolliset rajapintoihin ja aikataulutukseen liittyvät ongelmat saattavat helposti syödä saavutetun edun. Mitä tulee DIY-osastoon, ajattelimme runkohommien(kin) osalta jotain pientä puuhastella, ettei tämä rakentaminen aivan virtuaaliseksi menisi.

Näitä asioita kaavailimme varsinaisen runkourakan ulkopuolelle:

Ikkunoiden ja ovien asennus. Nämä todennäköisesti saisi runkourakoitsijalta halvemmalla, mutta koska homma saattaa olla jonkinverran tuotespesifistä ja suurien ruutujen osalta haastavaakin, otamme ikkunoiden ja ovien asennukset todennäköisesti suoraan valmistajalta. 

Lattioiden pintavalut. Tämäkin työ lienee tietynlaista ammattitaitoa vaativaa, joten urakoitsijat kai joka tapauksessa teettäisivät homman alihankintana? Halvemmalla saa kun tilaa suoraan erikoismiehet paikalle?

Puhallusvillan asennus. Sama juttu kuin edellisessä.

Vesikatot. Sitten päästään DIY-osastolle. Koska meidän katto on loiva ja mallia "puucee", ei katemateriaalin (huopakatto) ja aluslaudoituksen nakutteleminen voisi olla helpompaa. Mikäs sen mukavampaa kuin katon nikkarointi kesäloman ohessa.

Terassi. Terassimme tulee sorapatjan päälle pilariperustuksille, joten homma sopii mainiosti hieman tumpelommallekin kotitimpurille. Terassin rakentaminen jää kylläkin kesään 2015, sillä emme tahdo blokata kulkua oleskelupihalle kapealla tontillamme.

Puuosien pintakäsittelyt. Koska kyseessä on kivitalo, puuosat rajoittuvat runkovaiheessa lähinnä räystäisiin ja katoksiin, jotka on helppo itse sutia umpeen. Myöhemmin tulee tietysti muutakin ulkomaalattavaa, kuten kaiteet, terassi, ja autokatos, mutta nämä taitavat olla pääosin kesän 2015 heiniä.

Ilmatiiveystyöt. Tämä asia on vielä hieman harkinnassa, eli emme ole ihan varmoja, kannattaisiko teippaukset antaa urakoitsijalle, vaiko tehdä ne itse. Jotenkin vain tuntuu (ja netistä löytyy jonkun verran sensuuntaista evidenssiä), että huonon päivän sattuessa saattaa teippeihin jäädä siinä määrin klappia, että ilmantiiveysluku on jotain aivan muuta kuin huolellisella nysväämisellä olisi päästy. Mutta millainen homma tiivistysten tekeminen sitten on? Onko parin päivän juttu vai meneekö aikaa enemmänkin? Onko kellään omakohtaista kokemusta asiasta?

Näiden lisäksi sitten kaikki normaalijutut, eli materiaalien hankinnat, siivous, sekä kaatopaikkakuljetukset. Itse varmaan hoidamme myös nosturit, telineet, sekä taukofasiliteetit tontille.