sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Anturat valettu!

Nyt se sitten alkaa! Tai tarkemmin sanottuna alkoi jo perjantaina, kun anturamuotit saivat betonia sisuksiinsa. Kylläpä vain paperinpyörittelyn ja virtuaalirakentamisen jälkeen tuntuu hienolta päästä tositoimiin!


Omakotitaloa rakennuttava joutuu sekaantumaan mitä kummallisimpiin pikkuprojekteihin. Yksi tällainen oli työmaavessan hankkiminen. Kyseinen laitoshan on pykälien mukaan hankittava, mikäli urakoitsija niin haluaa. Meidän tapauksessa asia oli juurikin näin, mikä on varsin ymmärrettävää työmiesten suurehkosta määrästä johtuen. Ja ainahan ei hädän hetkellä lähimmälle Nesteelle edes ehdi, mikä alkoi vessan hienoisen myöhästymisen johdosta myös näkyä (ja tuoksua) lähimaastossa...

Siispä vessaostoksille. Bajamajoja saa usealtakin kaupalliselta toimijalta, joista parhaalta vaikutti Ykkösvessat. Eipä ole rakennusalalla tullut vastaan firmaa, jonka kotisivuilta huokuisi yhtä suuri rakkaus ja pieteetti omaa toimialaa kohtaan (ja todetaan nyt vielä, että meillä ei ole minkäänlaista diiliä heidän kanssaan). Sivuilta käy ilmi muun muassa sellainenkin kiehtova fakta, että asioiden hoitamiseen bajamajassa kuluu aikaa keskimäärin vain 4 minuuttia, kun taas huoltiksella viivytään helposti 15 minuuttia ja enemmänkin. Veikkaan, että jäkimmäinen lukema ei edes sisällä hedelmäpelin ja pullakahvin osuuksia!

Kustannussyistä johtuen emme kuitenkaan ottaneet vuokravessaa, vaan päädyimme ostamaan käytetyn bajamajan, jonka voisi posliinin saavuttua myydä eteenpäin. Johtuuko sitten rakentajista, mutta ainakin kevätaikaan käytettyjen vessojen kysyntä näyttää ylittävän tarjonnan. Tai ainakaan keltaisessa pörssissä tai tori.fi:ssä ei ollut kaupan kuin kaksi bajamajaa, joista toinen ei ilmeisesti ollut edes kaupan. Toisen osalta kuitenkin tärppäsi, joten onpa nyt sekin fasiliteetti kunnossa. Huoltotoimenpiteet eivät kuuluneet hintaan, mitä voi tietysti pitää hienoisena miinuksena vuokravessaan nähden.





















Eräs toinen rakennuttamiseen liittyvä askare on jätteenkäsittely. Kuten raksavessan, voi tämänkin tehdä helpomman tai vaikeamman kautta. Helppo on kallista ja työläs halpaa, joten eipä tähän(kään) asiaan ole universaalia ratkaisua olemassa. Esimerkiksi vaihtolava.com:ssa noin kymmenen kuution lava maksaa 260 € (toimitus) + 196 € (jätemaksu) + 6,20 €/vrk (vuokra). Kun 2.5 m3 lajiteltua jätettä maksaa Ämmässuolla 18 € + bensat, voi todeta, että ei omatoimisella roskakuskauksella mahdottomia säästä, mutta useita satasia kuitenkin. Ja jotenkin tuntuu, että näitä "joitain satasia" maksavia valintoja on jo nyt ollut yllättävän paljon. Ne pienet purot..


sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Vertikaali vertailee: ikkunatoimittajat

Ikkunatoimittajan valinta on ollut hieman ikuisuusprojekti. Saimme ensimmäiset tarjoukset melkein vuosi sitten talopakettitarjouksien yhteydessä, minkä jälkeen vuorossa oli reilun puolen vuoden hiljaisempi ajanjakso, jolloin ikkunarintamalla ei tapahtunut juuri mitään. Varsinainen kilpailuttaminen aloitettiin tämän vuoden alussa, ja nyt homma on onnellisesti maalissa. Mutta miten tähän päädyttiin?

Koska taloomme tulee maalämpö, emme ajatelleet tarvitsevamme kovin energiatehokkaita ikkunoita, vaan lähdimme tarjouspyynnöissä liikkeelle U-arvoilla 0.8 - 1.0. Tämä rajaus perustui siihen käsitykseen, että matalaenergia/passiivi-ikkunoille tulee niin paljon lisähintaa, että investointia ei voi millään mittarilla (poislukien ekologisuus) pitää kovin järkevänä ratkaisuna. Olimme myös lukeneet kauhutarinat passiivi-ikkunallisista taloista, joista ei tietyillä keleillä näe ulos huurtumisen takia.

Arkkitehtisuunnittelun tuloksena taloomme piirrettiin puu-alumiinisia sekä MSE- (avattavat) että MEK (kiinteät) tyypin ikkunoita. Jossain vaiheessa pohdimme olkkarin ison ikkunapinnan toteuttamista alumiinirakenteisena, sekä alumiinirakenteista liukuovea, mutta pikainen kurkistus lompakkoon pudotti kummatkin vaihtoehdot pois. Olkkarin ikkunat päätettiin loppujen lopuksi toteuttaa kolmella normaalilla (joskin maksimikokoisella) MEK-ikkunalla, sekä pariovella. Nämä kaikki pultataan ruudukon keskeltä teräspalkkiin kiinni.

Vanhempien makkariin tahdoimme ranskalaisen parvekkeen oven, jota myöhemmin voisi käyttää kulkutienä mahdolliselle terassille.





















Etelään ja länteen avautuviin ikkunoihin tulee aurinkosuojalasitus, koska emme usko pelkän maakylmän ratkaisevan mahdollista kuumuusongelmaa. Lattiatasoon rajautuvat ikkunat pitää jo pykälienkin vuoksi ottaa kuusimillisinä, minkä lisäksi ikkunoihin, joista on suora putoamisvaara, tulee laittaa laminointi.

Näistä lähtökohdista lähdimme kilpailuttamaan ikkunatoimittajia.


Kaikkihan ovat varmaan Fenestran kohtalosta kuulleet, joten eipä heidän tarjouksestaan sen enempää. Muiden ikkunatoimittajien tilauskannat ovat Fenestran konkurssin aiheuttaman hyökyaallon takia ilmeisesti ruuhkautuneet pahasti, joten mielenkiinnolla/kauhulla odottelemme tämän vaikutusta ensi kesän ikkunatoimitusten aikatauluihin.


Piklaksen asiakaspalvelu meni luvalla sanoen sekoilun puolelle. Pitkähkön odottelun jälkeen saimme viestin, että valikoimasta ei löydy taloomme sopivia ikkunoita. No, eipä siinä mitään, mutta noin viikkoa tämän jälkeen saimme uuden viestin, jossa kehoitettiin tilaamaan ikkunat Piklaksen verkkokaupasta. Ei näin.




Pihlalta saimme ihan asiallisen tarjouksen, joka oli suurinpiirtein pyydetyn mukainen. Tarjotut ikkunat olivat ominaisuuksiinsa nähden melko kalliita, joten emme menneet heidän kanssaan sen pidemmälle. Pihla voisi markkinointiviestintää kehittää hieman ei-tyrkympään suuntaan, vaikka makuasiahan tämä tietysti on, eikä sinänsä vaikuttanut valintaan.


Tiiviltä tuli sähköposti, jossa lupasivat olla yhteyksissä. Tämän jälkeen emme heistä enää kuulleet.

Tutustuimme Klas1:een ensimmäistä kertaa jo Lakka-tarjouksen yhteydessä, ja silloin yritys herätti uteliaisuutemme normaalista poikkeavalla konseptillaan. Firman spesialiteettihan on kääntökippimekanismi (DK, dreh-kipp, heh) joka korvaa normaalin MSE ikkunan. Kyseinen rakenne on hyvinkin yleinen keski-Euroopassa, mutta Suomessa ei niinkään. Laiskalle ikkunanpesijälle DK tuo pientä helpotusta, sillä pestäviä pintoja on vain kaksi. Tämän lisäksi mielikuva Kuusamon sydänmailla kasvaneesta ydinpuusta vetoaa meikälaiseen, ei voi mitään. Kiinteät ikkunat ovat normaaleja kaksi- tai kolmilasisia puu-alumiini-ikkunoita. Emme kuitenkaan tilanneet ikkunoitamme Klas1:ltä, koska heillä ei ollut tarjota 210 mm syvää karmia, joka valuharkkotalossa ehkä kuitenkin on se luontevimman näköinen ratkaisu (makuasioita jälleen). Toisekseen hinta oli kohtuullisen kova, mutta ei ehkä ylitsepääsemätön este, ottaen huomioon ikkunoiden hieman eksklusiivisemman olemuksen.

Lammin asiakaspalvelua voisi luonnehtia karun asialliseksi. Tarjous tuli ajallaan ja sisälsi kaikki pyydetyt ominaisuudet. Pääsimme messuilla ihmettelemään kiinteiden ikkunoiden ulkonäköä, mutta jokin niissä särähti silmään. Näin jälkeenpäin ajateltuna syynä oli todennäköisesti lasin ja karmin yhtymäkohta, joka loveamisen sijaan on tehty pienellä listalla. Tällaiset listarakenteethan väistämättä tuovat ikkunoihin tietyn maalaisromanttisen tvistin, joka nyt vain ei ole meidän juttumme. Hinnaltaan Lammi oli hyvinkin kilpailukykyinen.




Domuksen asiakaspalvelu oli aktiivista ja tapasimme heidän edustajansa myös messuilla. Tarjousta muokattiin useaan otteeseen, ja saimme hyvän tarjouksen myös schuco-liukuovesta sekä Kaskipuun ulko-ovista. Ikkunoiden kiinnikkeiksi Domus tarjosi ruuveja, jotka tulevat apukarmin sijaan suoraan eristeeseen kiinni. Rakennesuunnittelijamme mukaan kyseessä on ihan käypä ratkaisu, joka todennäköisesti säästää hieman rahaa kun apukarmeja ei tarvita. Kaikenkaikkiaan Domuksesta jäi ihan hyvä kuva ja tilasimme heidän kauttaan Kaskipuun ulko-ovet.

Skaala oli oikeastaan ainoa ikkunatoimittaja, joka vaivautui tarjoukseen vastaamisen lisäksi esittämään myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Esimerkiksi vanhempien makuuhuoneen ovi-ikkunan askelmerkkejä haettiin pitkään ja hartaasti, kunnes ratkaisuksi lopulta valikoitui DK-malli yhdistettynä samaan karmirakenteeseen viereisen ikkunan kanssa. Energiatehokkuuden osalta liikkeelle lähdettiin Beta-ikkunoilla, joissa on sama karmirakenne kuin paremman energialuokan Alfa-ikkunoissa. Keskustelujen edetessä saimme tarjouksen myös Alfasta, ja yllätyimme, kuinka vähän U-arvon nosto terävimpään kärkeen loppujen lopuksi kasvattaa ikkunapaketin hintaa. Kun vielä huurtumattomuuden esto on Skaalan ikkunoissa (tiettävästi) hoidettu toimivalla tavalla, ja laatu ainakin rakennuslehtien testien perusteella kärkipäätä, ei päätös ikkunatoimittajasta ollut vaikea. Hinta ei energialuokan parantuessa luonnollisesti ollut haarukan alapäätä, mutta tässä tapauksessa koimme saavamme pienelle lisäpanostukselle riittävästi katetta.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Portaiden kaiteet

Portaiden kaiteet ovat meillä olleet jo pidempään murheena. Miksikö? No kun emme tiedä miten ne tekisimme. Itse portaat ovat Ruduksen valmiit betonielementtiportaat ja sekä kellarista ykköskerrokseen että ykkösestä kakkoseen johtavat portaat tulevat päällekkäin U:n mallisina suoralla lepotasanteella. Kellarissa portaiden alle jäävä tila on hyödynnetty varastona, joten kellarissa portaat vaativat viereensä (harkko)seinät. Kellarin portaisiin myös mielikuvatasolla harkkokaide tuntuu luontevalta, ja tuleehan se paljon halvemmaksi kuin lasinen. Ykkösestä kakkoseen taas haluamme ehdottomasti lasikaiteet. Tämä sama kaide tulee myös korkean tilan reunaan. Kuulostaa helpolta, eikö? Mutta miten vaihtaa ykköskerroksessa kaidemateriaalista toiseen?

Tommi on hieman tutkinut erilaisia vaihtoehtoja piirrellen, ja tässä tämänhetkinen ykkösvaihtoehto. Lasikaiteet vielä puuttuvat kuvista, kuten myös portaiden pinnoitteet (todennäköisesti sama parketti kuin lattiaan), mutta ei anneta sen haitata. Ensin ykköskerroksesta päin katsottuna.




























Ja sitten kellarin portaita ylös noustessa.




























Tässä siis harkkoseinä nousisi portaiden välissä lepotason jälkeisen osan kaidekorkeuteen asti ja jatkaisi nousuaan portaiden linjassa, kunnes tullessaan linjaan yläkerran portaiden pohjan kanssa kääntyisi kohti lattiaa yhdessä portaiden pohjan kanssa.

Miten te muut kolmikerroksisen talon rakentajat olette ratkaisseet kaiteet? Tai löytyykö jonkun lukijamme takataskusta hyviä ideoita?

torstai 6. maaliskuuta 2014

Keittiösuunnitelmia taas

Keittiöllä ei olisi mikään kiire sinänsä, mutta kun asiat linkittyvät toisiinsa pitää alkaa tehdä päätöksiä. Kaikki lähtee keittiön ikkunasta, jonka alareunan haluamme olevan samalla tasolla kuin keittiön pöytätason. Jotta se saadaan samaan tasoon, pitää pöytätason korkeus olla tiedossa kun ykköskerroksen harkkoja lähdetään muuraamaan, eli reilun kuukauden kuluttua. Pöytätason korkeudet vaihtelevat hieman keittiövalmistajasta ja tasomateriaalista riippuen, eli nyt pitäisi alkaa valitsemaan kuka meille keittiön toimittaa. Ajattelimme ajan säästämiseksi kokeilla modernia lähestymistapaa, ja lähettää enemmän tai vähemmän tarkkaan speksatut tarjouspyynnöt sähköpostitse. Parhaiden tarjokkaiden luona sitten käymme paikan päällä, mutta meillä ei ole minkäänlaisia ajallisia mahdollisuuksia kiertää edes viittä keittiöfirmaa läpi ensin suunnittelemassa ja sitten jonkin ajan päästä uudestaan kuuntelemassa tarjousta. Haasteeksi todennäköisesti tulee tarjousten vertailtavuus ja se miten hyvin tarjoukset noudattavat tarjouspyyntöjä, sekä myös vaihteleva tarjousten läpinäkyvyys.

Miltä meidän keittiö sitten tulee näyttämään? No kaavakuvana tällaiselta. Ainakin tämänhetkisissä suunnitelmissa :)

Keittiösuunnittelua Excelillä :)

Ulkonäöllisesti samalta kuin aiemminkin on ajateltu, eli kaikki ovet tulevat mattavalkoisina ja vetimettöminä. Koneet ovat rosteria, ja mikro ja uuni mahdollisesti vetimettömiä. Pöytätasoksi ajattelimme tammea.

Altaan materiaali on vielä hieman auki, mutta sen todennäköisesti hankimmekin erillään keittiötoimitukesta. Joku vaalea materiaali naamioituisi hyvin vaaleaan tammitasoon, tumma taas antaisi hyvän kontrastin. Ajattelimme kuitenkin että altaan oikealla puolella olisi hyvä olla pätkä allasmateriaalia tiskikoneen päällä ettei kaikkea märkää keittiöpuuhaa kuten tiskausta tarvitse tehdä puutason päällä. Toisaalta siinä on luonnollinen paikka myös laskea viereisestä uunista tulevat kuumat astiat, joten lämmönkestävyys olisi suotavaa. Ja tietysti edullinen hinta :) Terästason naarmut eivät meitä haittaa mutta visuaalisesti jokin muu voisi olla parempi ratkaisu.

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Rakentamisen aloittamista odotellessa

Monttu laitettiin pari viikkoa sitten ns. talviteloille. Ajatuksena oli estää salaojien alle muodostuvien lätäköiden jäätyminen, ja edelleen jään turpoaminen perustusten alla. Vaikka operaation mielekkyys oli jo alunperin hieman huteralla pohjalla, päätimme kuitenkin pelata varman päälle ja lätkiä routalevyt kuopan pohjalle.









































Nyt voi jokainen ulos katsomalla todeta, kannattiko... Noh, eipä tuossa toisaalta kovin kummoinen homma ollut, ja styroxit päätyvät aikanaan alapohjaa eristämään.







Viime viikot ovat kuluneet rakentamisen aloittamiseen liittyvien valmistelujen parissa. Kun kaikki on pilkottu pieniksi paloiksi, tarvitaan paletin hanskaamiseen mielellään jotain kättä pidempää. Vaikka Excelillä pystyykin hoitamaan melkein kaikki maailman asiat, on se tähän nimenomaiseen tarkoitukseen hieman kömpelö. Toisessa ääripäässä onkin sitten MS project, joka on täysin overkill ja muistuttaa ikävällä tavalla oikeasta työnteosta. Tarvitaan siis jotain näiden kahden väliltä. Pienen googlailun tuloksena törmäsimme webbipohjaiseen ohjelmaan nimeltä Tom's Planner, joka on osoittautunut oikein mainioksi apuvälineeksi rakentamisen aikutaulujen hanskaamiseen.














Rakentamisen pikku apuvälineistä puheenollen: Kalenterikäyttöön on olemassa sovellus nimeltä TeamUp Calendar. Tällä web-applikaatiolla onnistuu aikataulujen synkkaus mahdollisten naapurirakentajien ja miksei myös naapurien kanssa. Meillä on kapea tonttitie, jossa pörrää kesällä kuuden raksan työmaaliikenne, joten ei aikataulujen koordinoinnista ainakaan haittaa ole. Krediitit tämän ohjelman bongauksesta menevät Floridan haarakonttoriin. Terveisiä vaan.

Minkälaisia teknisiä apuvälineitä olette käyttäneet rakennusprojektinne hanskaamiseen? Varmaan aika monessa tapauksessa mennään excelillä tai jopa niinkin antiikkisella (mutta käyttökelpoisella) metodilla kuin kynä & paperi.

Lopuksi vielä piristystä kaikille raksabudjettinsa kanssa tuskaileville. Aina löytyy joku, jolla menee vielä huonommin..

(c) Seppo.net


lähde: Kauppalehti