Pihasuunnittelua

Piha, tuo maapläntti, joka on haaveissa rentoutumispaikka ja todellisuudessa ikuinen työmaa. Me emme kumpikaan ole kummoisia viherpeukaloita, emmekä myöskään nauti nurmikon leikkuusta tai erota rikkaruohoja istutuksista. Toisin sanoen haluamme jotain, joka pärjää hoitamatta ja näyttää samalla kivalle. Jotain syötävääkin saisi pihasta tulla, vähintäänkin yrttejä ja yksi raparperi mutta ehkä myös jotain marjoja tai hedelmiä, vaikka kirsikoita, pensasmustikoita tai omenia. Ja kai sinne täytyy jotain kukkiakin laittaa.

Jotta osaisimme kertoa asiantuntijoille (=pihasuunnittelijalle, vinkkejä hyvästä otetaan vastaan) mitä haluamme kävimme eilen ostamassa pääsiäislukemiseksi kaksi kirjaa.

Ensimmäinen noista, Pihasuunnittelun ABC, oli täysi hukkaostos. Tai opimme ettei kannata ostaa ei-suomalaista tai ei-pohjoismaista teosta, tyyli kun on hieman eri kuin mitä itse haemme. Tämän kirjan alkuteos on ilmeisesti saksalainen. Myös kasvilajit kuulostivat suomalaiseen korvaan hieman eksoottisilta. Hyvää tuossa oli se, että esimerkit olivat pienille pihoille ja hyvin konkreettisia, mutta me emme kaipaa vesielementtiä tai lintujen kahluuallasta. Tuossa kirjassa ei tainnut olla yhtään pihaa ilman ainakin toista niistä. Istutukset olivat meidän taidoillemme ja makuumme hieman runsaita, kuten kannen pihasta voi päätellä. Jokaiseen pihaan oli myös laitettu "ruokapöydän" lisäksi pihan toiselle puolelle jonkinlainen penkki tai muu kiinteä istuskelupaikka. Suunnitelua käsiteltiin parinkymmenen esimerkkipihan kautta, mutta yleispätevää ohjetta sai etsimällä etsiä sieltä seasta.

Suomalainen piha ja puutarha sen sijaan vaikuttaa ensilukemasta ihan mielenkiintoiselta. Kirja taitaa olla melko vanha teos, meidän ostamamme painos oli yhdestoista, mutta pihasuunnittelussa toisaalta on paljon sellaista mikä pysyy samana vuodesta toiseen. Kirjassa oli suunnitelun ja perustamisen lisäksi käsitelty myös erilaiset maanpeittotavat, koristekasvit ja hyötykasvit sekä valinnan, istutuksen että hoidon kannalta.

Joku saattaa miettiä miksi mietimme pihaa jo nyt ennenkuin edes ensimmäisiä luonnoksia talosta olemme saaneet? Ihan siitä yksinkertaisesta syystä että haluaisimme tehdä kaikki isoimmat maanmuokkaukset jo samalla kun syksyllä kalliota räjäytellään talon alta.

Kreivi

Koska tämä on taloblogi pienellä kiipeilymausteella, niin pistetään niitä kiipeilykuviakin. Kävin viime viikolla jääkiipeilemässä pohjois-Ruotsissa paikassa nimeltä Stora Sjöfallet. Aluetta mainostetaan Ruotsin jääkiipeilymekkana, eikä ihan suotta. Parinkymmenen kilometrin matkalta löytyy toinen toistaan hienompia putouksia, vaikeusasteiltaan kolmosesta vajaan kutosen herkkiin pilareihin. Reissu oli erittäin hieno ja varsinkin ensimmäisen päivän Greven hieno kokemus allekirjoittaneen sähläilyistä ja lievistä laskeutumisreitin löytymisongelmista huolimatta.  

Talorintamalla on tapahtunut sen verran, että meillä oli viime viikolla ensimmäinen palaveri arkkitehdin kanssa. Emme ole vielä asiaa lyöneet lukkoon, mutta alkaa vaikuttaa melko todennäköiseltä, että talosta tulee yksikerroksinen. Syynä tähän on lähinnä talon asemoituminen ympäröivään maisemaan, eli
naapurien kerroslukuihin. Kaksikerroksinen talo mäen päällä yksikerroksisten talojen ympäröimänä kun saattaisi näyttää hieman koomiselta, eikä välttämättä menisi edes Espoolle läpi. Valitettavastihan tämä tarkoittaa kiipeilyputken lyhentymistä (nyyh), mutta ei voi mitään. Putkeenhan saa toivottavasti hieman lisää korkeutta laittamalla sen talon korkeimpaan osaan, esimerkiksi lapekaton olkkarinpuoleiseen päähän, mikä kuitenkin tuo rajoituksia muiden huoneiden sijoitteluun. Arkkitehti lupasi ensimmäiset karkeat luonnokset talon massoittelusta, pihan käytöstä, tms parin viikon sisään, joten jännää nähdä minkälaisesta ratkaisusta lähdetään liikkeelle.

Arkkitehti valittu!

Kerrotaanpa tärkeimmät uutiset ensin: meillä on arkkitehti! Hän on Sami Paasi Kivitaloarkkitehdeista ja hän hoitaa varsinaisen arkkitehtisuunnittelun lisäksi myös pääsunnittelijan tehtävät. Seuraavassa hieman taustaa valintaan johtaneista pohdinnoista.

Lähdimme liikkeelle melko perinteisin keinoin, eli etsimme netistä joukon arkkitehtejä, jotka ainakin suurinpiirtein tuntuivat meidän tarpeisiimme sopivilta (tai niin ainakin luulimme). Kriteereitä tässä vaiheessa olivat lähinnä kokemus kivitalojen suunnittelusta, kuvat referenssitaloista, ja "yleinen fiilis". Tässä vaiheessa hyvänä apuna toimi SAFA:n Pientalojen suunnittelijoita -opas, jossa on suunnittelutoimistojen lisäksi hyvää yleistietoa arkkitehdin valinnasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki arkkitehdit eivät kuulu SAFA:an, joten opas ei ole kattava.

Tämän jälkeen valitsimme, enemmän tai vähemmän mutuun perustuen, listaltamme viisi arkkitehtiä, joilta pyysimme tarjouspyynnöt. Joukossa olivat myös naapurien arkkitehdit (2 kpl), koska ajattelimme yhteisen arkkitehdin helpottavan talon sovitusta tontille ja tuovan ehkäpä muitakin synergiahyötyjä.

Arkkitehtikandidaatit olivat seuraavanlaiset:

Arkkitehti 1:llä oli pitkältä ajalta kokemusta omakotitalojen (puu ja kivi), loma-asuntojen, pari- ja rivitalojen sekä saneerauskohteiden suunnittelusta. Referenssilistalta löytyi runsaasti pientalokohteita pääkaupunkiseudulta, kuitenkin hienoisella Helsinki-painotuksella. Nettisivuilta löytyvät talot olivat melko tavanomaista nykykivitaloarkkitehtuuria valkoisine rappauksineen, tummine kattoineen, sekä puuyksityiskohtineen. Alustava hinta-arvio oli joukon edullisin. Hänen olisi ollut mahdollista aloittaa talomme suunnittelu vasta huhtikuussa. Tämän vuoksi emme tavanneet ykköstä emmekä saaneet suunnittelutarjousta.

Arkkitehti 2 oli erikoistunut kivitalojen suunnitteluun. Hänen referenssilistaltaan löytyi suuri määrä kivitaloja ympäri Espoota, joita eräänä viikonloppuna kävimmekin katsastamassa. Ulkoarkkitehtuuriltaan kakkosen talot olivat melko samantyyppisiä ykkösen kanssa, joskin valikoimasta löytyi myös aavistuksen modernimpaa tyyliä. Ihmisenä arkkitehti 2 vaikutti helposti lähestyttävältä ja suunnittelutarjous oli kattava yksityiskohtaista rakennus- ja tilaselostetta lukuunottamatta. Päättelimme  kakkosella olevan hyvät suhteet Espoon rakennusvalvontaan. Tarjous oli hintahaarukan keskivaiheilla. Kakkosen osalta jäimme miettimään, olisiko hänellä riittävästi aikaa paneutua talomme yksilölliseen suunnitteluun, koska kohteita tuntui olevan melko runsaasti.

Arkkitehti 3 oli porukan selvästi nuorin, minkä vuoksi suunnittelukohteita ei ollut vielä ehtinyt kertyä kovin paljon. Suunnittelun repertuaari oli laaja, sisältäen omakotitalot (kivi, puu), korjausrakentamisen, sekä ryhmärakentamisen. Arkkitehti 3 oli valmis hoitamaan meidän talomme arkkitehtisuunnittelun lisäksi myös aluesuunnittelijan tehtävän. Suunnittelutarjous oli hyvin seikkaperäinen ja hinta hieman päälle keskitason. Kommunikaatio kolmosen kanssa pelasi erittäin hyvin ja hän tuntui olevan aidosti kiinnostuneita tarpeistamme. Kolmosen osalta meitä jäi askarruttamaan rajallinen kokemus pientalojen suunnittelusta, minkä pelkäsimme johtavan kustannustehottomiin ratkaisuihin ja budjetin ylittämiseen.

Arkkitehti 4 oli selkeästi porukan taiteellisin ja hänen piirtämiensä talojen ulkomuoto olikin hyvin moderni, ajoittain jopa hieman liian pelkistetty meidän makuumme. Nelosella oli vakuuttava näppituntuma rakennuskustannuksiin ja hyvin yksilöllinen ote suunnitteluun. Kustannuksiltaan nelonen oli selvästi kallein ja tarjouksessa oli vain yksi luonnoskierros, joskin mahdolliset jatkokierrokset olisivat mahdollisia tuntivelotuksella. Nelosesta jäi tapaamisen jälkeen hyvin positiivinen kuva, mutta jälkeenpäin tajusimme, että emme olleet juurikaan puhuneet meidän hankkeesta, vaan lähinnä arkkitehdin omasta suunnittelufilosofiasta. Nelosen osalta jäikin pääasiassa mietityttämään se, ajaisiko hän liian voimakkaasti omia taiteellisia ambitioitaan meidän toiveidemme kustannuksella.

Arkkitehti 5 oli ehkäpä parhaiten kartalla koko hankkeen läpiviemisestä ja hänen toimistoltaan olisi ollut mahdollista saada myös muita palveluita arkkitehti- ja pääsuunnittelun lisäksi. Arkkitehtuuriltaan hänen piirtämänsä talot olivat modernimmasta päästä ja tuntuivat painottuvan ehkäpä hieman tavanomaista kalliimpiin ratkaisuihin. Tapaaminen sujui muuten hyvin, mutta rakennuskustannusten osalta hänen käsityksenä erosivat meidän arviostamme melkoisen paljon. Saimme "kotiläksyksi" kehotuksen leikata määrän X neliöitä, minkä jälkeen hän olisi ollut valmis tekemään tarjouksen. Jätimme läksyt tekemättä sillä seurauksella, että tarjoustakaan ei tullut.

Näistä siis valitsimme Samin. Tällä viikolla on ensimmäinen suunnittelupalaveri, joten nyt kotimme suunnittelu pääsee toden teolla käyntiin!

Espoon pientaloilta

Kävimme eilen  Espoon rakennusvalvonnan järjestämässä pientaloillassa. Tilaisuudessa kuultiin esitelmät tontin valinnasta, energiatehokkuudesta, pääsuunnittelijan roolista, sekä rakennusluvan käsittelystä. Mukana oli myös runsaasti lupakäsittelijöitä vastailemassa ihmisten kysymyksiin, joskaan meidän alueen lupakäsittelijä ei ollut valitettavasti paikalla. Tilaisuus oli ihan hyödyllinen, vaikkakaan ei superhyödyllinen, sillä suurin osa asioista oli jo entuudestaan tuttuja. Tässä muutamia highlightseja, joista saattaa olla Espoolaisille rakennuttajille tai sellaisiksi aikoville hyötyä:

Hallinnanjakosopimuksella jaetusta tontista: Jälleen kerran painotettiin, että kaupungin näkökulmasta hallinnanjakosopimuksella on lähinnä verkonpainon rooli, eli heitä kiinnostaa vain ja ainoastaan tontti kokonaisuutena. Totesivat, että ideaalitilanteessa kaikilla olisi yhteinen pääsuunnittelija ja kaikki rakennusluvat haettaisiin yhtä aikaa, mutta tosielämässä tästä joudutaan joustamaan. Meidän kannaltamme tämä toivottavasti tarkoittaa sitä, että aluesuunnittelijaksi palkattavan arkkitehdin ei tarvitse ryhtyä kaikkien perheiden pääsuunnittelijaksi, vaan hän ainoastaan tekee tontille yleissuunnitelman, jota sitten jokaisen perheen pääsuunnittelija täydentää rakennuslupaa haettaessa. Joten, jos olet vasta hankkimassa maata torppasi alle ja kiinteistövälittäjä kertoo sinulle miten hallinnanjakosopimuksella muodostettu alue vastaa "hyvin pitkälti" varsinaista tonttijaolla muodostettua tonttia, ÄLÄ USKO! Varsinkin rakentamisen alkuvaiheessa ja myös rakentamisen jälkeenkin moni asia tapahtuu (tai on tapahtumatta) yhteistyössä naapureiden kanssa, joten vaadi vähintäänkin kivat naapurit. Meillähän tässä asiassa kävi hyvä tuuri, mutta olisihan se voinut mennä toisinkin. Toinen asia on, että hallinnanjakosopimus kannattaa tehdä kerralla kunnolla, koska voi olla että seuraavaa kertaa ei enää tule. No joo, kaiken pelottelun vastapainoksi voisi todeta, että on hallinnanjakosopimuksessa myös hyvätkin puolensa, eli hallinta-alueiden välillä asioita pystyy järjestelemään helpommin (vähemmällä byrokratialla) kuin erillisten tonttien välillä. Ja onhan se tietysti kivaa, että lähistöllä on myös muita samaan suohon itsensä upottaneita, tosin tämä ei varsinaisesti ole vain hallinnanjakosopimuksen ominaisuus.

Aurinkoenergiakartta: Espoo on energiatalkoiden hengessä julkaissut kartan, josta selviää yli 44 000 rakennuksen sopivuus aurinkoenergian hyödyntämiseen. Ilmeisesti huomioon otetaan kasvillisuus sekä toisten rakennusten varjostava vaikutus. Myös meidän tontilla oleva vanha kesämökki on päässyt kartalle, vaikkakaan värien sekamelska ei mitään kovin yksiselitteistä vastausta aurinkoenergian hyödynnettävyyteen anna. Lähinnä selviää, että etelän puolelle tulee enemmän valoa ja puut varjostavat lännen puolta, mikä nyt ei ehkä maailman yllättävin asia ole.

Geoenergiakartta: Espoo on lisännyt karttasivuillensa geoenergiakartan, josta periaatteessa selviää tontin soveltuvuus maalämpöön. Kartan mukaan meidän tontti soveltuu erinomaisesti maalämpöön, mikä ei taaskaan ole kovin shokeeraavaa kallion ollessa käytännössä maanpinnassa. 

Kahteen edelliseen asiaan täysin liittymättä harhauduin aurinko- ja geosivujen kautta karttapalveluiden kautta Helsinki Region Infoshare sivuille, josta löytyy muiden muassa sellainen hyödyllinen sovellus kuin "Helsingin lumiaurojen liike". Poika kun on hulluna lumiauroihin, niin ehkäpä tätä kautta saa tietoa otollisista väijypaikoista.

Rakennuskustannukset: Paikalla ollut arkkitehti Sami Paasi arvioi kivitalon keskimääräisiksi rakennuskustannuksiksi pääkaupunkiseudulla  2500 - 3000 €, tosin nykyisellään painottuen ehkä jo skaalan yläpäähän. Näyttäisi siis siltä, että lukema alkaa konvergoitua tuohon 2800 - 3000 € tienoille, joten ehkäpä talopelillä saamamme arvio saattaisi olla melko lähellä "totuutta". LVI-suunnittelun kustannuksiksi hän arvioi 1500-2000 €, sähkösuunnittelun 1000-2000 € (ei taida sisältää KNX:ää...), ja rakennesuunnittelun kustannuksiksi 5000 - 6000 €. Tuo jälkimmäinen tosin kuulostaa melko isolta summalta, ainakin muutaman netistä löytämämme arvion perusteella.

PKS-kortisto: Viimeisenä linkkivinkkinä on pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteiset sivut, joilta löytyy tulkintoja esimerkiksi palomääräyksiin ja kellarin rakennusoikeudelliseen asemaan liittyen. Nämä palo-osastointivaatimuksethan tulevat eteen valitettavan monelle ahtaalle tontille rakentavalle, joskin kivitalorakentajalla on tässä asiassa hieman helpompaa.

Amme vai ei?

Ja mitä muuta pikkukivaa voisi haluta? Yleisesti olemme olleet aika yksimielisiä eri ratkaisuista mutta ammeesta on tullut meidän perheen ensimmäinen leikkimielinen kädenvääntö. Voitte ehkä arvata kumpi meistä on sen kannalla? Tai ei Tommikaan sitä oikestaan vastusta, pitää vaan turhana ja pelkää että se jää vähäiselle käytölle kuten hierova ja poreileva jalkakylpylaitteeni :). Fakta on kuitenkin se että se ammekin maksaa. Itse amme on varmaankin 1-2 tuhatta, neliöt sen alle muutaman tuhatta enemmän ja työt vielä päälle jotain. Plus tietysti hurjasti kasvanut vedenkulutus, amme ei taida olla mikään varsinainen ekoteko. Tommi ajattelee ettei sille olisi käyttöä kuitenkaan, minä taas haaveilen Emilin hieman kasvettua pääseväni raskaan työpäivän jälkeen rauhassa lämpimään kylpyyn hyvän kirjan kanssa.

Tällä hetkellä mietinnän alla on voisiko kylpyhuoneen toisen suihkun korvata ammeella? Tai siis tarvitaanko usein kahta suihkua kerralla? Kylpyhuone tuntuisi jotenkin ylimitoitetulta meidän tarpeisiin jos siellä olisi sekä kaksi suihkua että amme, koko perheelle siis pesupaikat samanaikaisesti.

Jos meille tulisi amme se saattaisi olla tämä Westerbergin Deep1800.

Kuva www.westerbergs.com

Tai sitten rakenteisiin upotettu ja ulkoa laatoitettu malli, siis tähän tyyliin mutta ilman poreita.

Kuva www.westerbergs.com

Poreammetta kumpikaan meistä ei halua, sen huolto tuntuu ajatuksena liian vaivalloiselta. Joka tapauksessa ammeen tulisi olla tarpeeksi pitkä meille pitkille ihmisille, ja ennenkaikkea tarpeeksi syvä ettei olkapäitä palele kylpiessä tai polvet nouse pintaan.

Tavallaan amme on yksi niistä arjen pienistä luksuksista joita omaan taloonsa voi halutessaan suunnitella. Blogeja lukiessa tulee mieleen aika monia muitakin pieniä ja isompia asioita, joita ei ennen lukemista tiennyt haluavansa mutta lukemisen jälkeen tuntuu ettei talo voi olla hyvä ilman niitä. Usein pienen mietintätauon ja tuon harkitsevaisemman puolison kanssa vietetyn juttutuokion jälkeen juuri muodostuneet uudet tarpeet katoavat ja huomaan että vaikka ne ovat jollekin toiselle perheelle oikeita valintoja emme me niitä tarvitse tai edes halua. Mutta välillä jotain myös jää listalle, ja niistä kaikista kiitos muille bloggaajille. Tässä suunnitteluvaiheessa toisten ratkaisujen selaaminen auttaa huomattavasti selkeyttämään omia ajatuksia, kunhan vain muistaa pitää pään kylmänä (tai miehen lähistöllä).

Paljonko maksaa yksi kivitalo?

Tämä viikko on kulunut rattoisasti arkkitehtikandidaatteja haastatellessa. Tarkoituksena olisi tehdä valinta mahdollisimman pian, sillä tarvitsemme arkkitehdin ennen aluesuunnittelun alkamista. Aiheesta lisää myöhemmin.

Yksi keskusteluiden aihe on ollut rakennuskustannukset. Ensimmäiseltä arkkitehdilta saimme kuulla, että budjettimme on täysin epärealistinen, toinen ja kolmas pitivät sitä hyvinkin realistisena, ja neljäs piti sitä realistisena kunhan talo vain suunnitellaan kustannustehokkaasti. Että silleen.

Tämänhetkinen kustannusarviomme perustuu pääosin netistä löytyviin laskureihin, etupäässä TaloPeliin. Tiedossa on, että TaloPelillä pystyy helposti huijaamaan itseään, jollei esimerkiksi tonttiin ja suunnitteluun liittyviä lisäkustannuksia ilmoita riittävän säntillisesti. Niinpä olemme ainakin omasta mielestämme pyrkineet syöttämään vaaditut tiedot niin inhorealistisesti kuin suinkin mahdollista. Tuloksena kustannusarvio haarukassa 2800 - 3000 € per huoneistoneliö, missä huoneistoneliöiksi lasketaan myös kellarissa olevat tilat varastoa lukuunottamatta.

Toinen vaihtoehto olisi laskea kustannukset per bruttoneliö. Tämän luvun vertailtavuus tuntuu kuitenkin  olevan edellistä heikompi, sillä toiset laskevat bruttoneliöihin vain talon sisällä olevat tilat, kun taas toiset sisällyttävät myös kaikki ulkotilat kuten autokatokset, vajat, tms. Näppärä käytäntö onkin ilmoittaa talon pinta ala yksinkertaisesti neliöinä, mikä jättää enää noin sadan prosentin haarukan kustannuksiin :-)

Tähän mennessä olemme törmänneet seuraaviin arvioihin (keskimääräisistä) kivitalon rakennuskustannuksista pääkaupunkiseudulla:

• Blogi X: 2700 € / huoneistoneliö
• Rakennusinsinööri Y: 3000 € / huoneistoneliö
• Arkkitehti Z: 2800 - 3000 € / huoneistoneliö
• Arkkitehti Å: 3000 € per / bruttoneliö (!!)

Kuten näkyy, kolme ensimmäistä arviota ovat suhteellisen mukavasti linjassa TaloPelin arvion kanssa, kun taas viimeinen on siitä hyvin kaukana. 

On selvää, että hintahaitari on suuri varsinkin yläpään osalta, mutta jos tiedostaa tekevänsä normitaloa, olisi keskimääräisistä toteutuneista hinnoista paljon hyötyä varsinkin aloittelevalle rakentajalle. Valitettavasti vain tällaista dataa ei ole oikein mistään saatavissa, toisin kuin kerrostalojen tapauksessa. Joten, jos blogimme lukijoissa on joku kivitalohankkeen pääkaupunkiseudulle päätökseen saanut onnenpekka, olisimme enemmän kuin kiitollisia kaikista hankkeen loppusummaan liittyvistä tiedoista!

Talo Rautiossa on hyvä lista blogeista, jotka jakavat rakennuskustannuksiaan kaikkien iloksi. Valitettavasti vain nämä eivät juurikaan ole vertailukelpoisia meidän talomme kanssa paikkakunnasta tai päämateriaalista johtuen.

Ajattelimme laittaa asiassa myös oman kortemme kekoon, eli alamme kerätä rakennuskustannuksia omalle sivulleen sitä mukaan kun niitä ilmenee. Tähän mennessä rakentaminen on kustantanut huikeat 172 € + bensa- ja puhelinkulut, eli halpaa on! 

Ei oppi ojaan kaada...

On aina kiva huomata oppineensa jotain. Kuluneella viikolla kävimme PRKK:n yhden illan mittaisella Pientalo kivestä -kurssilla. Joskus vuosia sitten kävimme jo kertaalleen samalla kurssilla, sekä myös muutamassa rakentajakoulussa. Nyt kun asia on (taas) ajankohtainen, ajattelimme käydä kertaamassa perusjuttuja. 

Näin jälkeenpäin ajateltuna ilta ei ehkä ollut aivan vaivansa väärti. Kurssilla keskityttiin meidän makuumme liian paljon asioihin, jotka eivät suoranaisesti liity kivirakentamiseen, ja toisaalta paljon aikaa meni esimerkiksi erilaisten harkkojen ladontaa esittelevien videoiden katseluun. Olisimme kaivanneet enemmän asiaa esimerkiksi eri harkkotyyppien kustannusvaikutuksista, energiatehokkuudesta, sekä muista ominaisuuksista. Mielenkiintoista olisi ollut myös kuulla enemmän, minkälaisia erityisongelmia nimenomaan kivirakennuttajilla on ollut projektiensa suhteen. Kurssillä esitetyistä kustannusarvioista jäi myöskin hieman hämmentynyt olo, sillä meidän talopeliin perustuvat laskelmat liikkuvat aivan eri sfääreissä. Parempi tietysti näin kuin toisin päin, sillä tässä vaiheessa kolmanneksen talosta pois sahaaminen saattaisi olla "hieman" tuskallista. Mutta jottei tämä kuitenkaan menisi aivan kokonaan valituksen puolelle, todetaan nyt samaan hengenvetoon, että käymämme PRKK:n kurssit ovat yleisesti ottaen olleet oikein hyvin järjestettyjä ja varmasti hyödyllisiä varsinkin aloitteleville raksaajille.

Itse PRKK:n jäsenyyttä voimme lämpimästi suositella kaikille omakotirakentajille. Melko lailla kursorisella 44 €:n vuosimaksulla kun saa käyttöönsä erittäin laadukkaita rakentamiseen liittyviä oppaita ja muuta materiaalia, kuten aikataulupohjia, sopimuslomakkeita, tarkistuslistoja, tms. Ehkä hyödyllisin palvelu on kuitenkin puhelinneuvonta, jossa viisi rakennusinsinööriä sekä yksi lakimies vastaa kaikenlaisiin rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Kuinka kauan omalta rakennusmestarilta saa 44 eurolla vinkkejä? Puoli tuntia? Lakimiehelle ei toivon mukaan tule olemaan ikinä asiaa, mutta eihän näistä koskaan tiedä.

Seuraava oppimistilaisuus meillä on ohjelmassa 12.3. kun Espoon kaupunki järjestää Pientaloillan oman kodin rakennuttajille.