Rakenna & Remontoi 2013

Kävimme viikonloppuna Rakenna & Remontoi -messuilla Vantaan Myyrmäkihallissa. Nämä ovat siitä kivat messut, että ne keskittyvät melkeinpä yksinomaan pelkkään rakentamiseen. Paikalla oli toisin sanoen paljon edustajia LVI-urakoitsijoilta, talotehtailta, keittiövalmistajilta, lämpöpumppufirmoilta, perustusurakoitsijoilta, jne, kun taas täytetyn lakun, kalanperkausvälineiden, ja ihmerättien myyjät loistivat poissaolollaan. Hyvä niin.

Olemme näitä rakennusmessuja muutamat vuosien varrella kierrelleet. Normaali kaavahan on, että messuilla hortoillaan epämääräisesti osastolta toiselle karkkeja napostellen ja kuulakärkikynävalikoimaa täydentäen. Suurinta osaa myyjistä ei asiamme voisi vähempää kiinnostaa, koska "emme ole aikeissa rakentaa lähiaikoina". Tänä vuonna kaikki oli kuitenkin toisin. Ensinnäkin meillä oli selvät suunnitelmat mitkä firmat haluaisimme tavata, ja toiseksi kaikki halusivat myös tavata meidät! Ihmesanat "rakennamme kivitalon vuoden päästä" avasivat kummasti ovet jokaisen ständin ns. paremmalle puolelle. Tilanteesta pitää nauttia nyt, koska sopimusten kirjoittamisten jälkeen asiat palautunevat (rakennusalalla) normaaleihin uomiinsa ja myyjä on jälleen kuningas.

Messujen ehkäpä hyödyllisintä antia olivat keskustelut LVI-urakoitsijoiden ja laitetoimittajien kanssa. Olimme alustavasti miettineet mahdollisuutta jakaa lämpökaivo naapurin kanssa (olettaen että naapurikin näkisi tämän hyödylliseksi), mutta tämä ei taida onnistua siitä yksinkertaisesta syystä, että kaivosta tulisi liian syvä. Saamamme arvion mukaan yhteinen lämpökaivo voisi onnistua joko kahdelle passiivitalolle, tai sitten kahdelle pienelle talolle, tyyliin 2 x 100 m2. Koska meidän talo ei täytä kumpaakaan kriteeriä, täytynee porailla oma kaivo.

Sähköpuolella kovinta hottia näyttäisi olevan KNX, joka alustavien pohdintojen mukaan löytää tiensä myös meidän kotiimme. Melkeinpä jokaisella sähköurakoitsijalla oli tarjota normaalin sähkösuunnitelman lisäksi myös KNX-pohjainen taloautomaatio, mikä on tietysti kilpailutettavuuden kannalta hyvä asia. Saimme myös hyviä vinkkejä siitä, että kannattaa tarkistaa muiden talotekniikkalaitteiden, erityisesti ilmastoinnin, KNX-yhteensopivuus. Kaikki ilmastointilaitteet eivät kuulemma vielä tue suoraan KNX:ää, vaan vaativat jonkinlaisen ulkoisen viritelmän, joka rajoittaa säätömahdollisuuksia. Hyvä neuvo lienee myös se, että KNX kannattaa tehdä vaiheittain. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisessä vaiheessa vedetään itse väylä talon jokaiseen mahdolliseen kolkkaan, mutta toteutetaan vain kaikkein tarpeellisimmat ohjaukset, kuten lämmitys, ilmastointi, ja valot. Myöhemmin järjestelmää voidaan vapaasti täydentää esim. KNX-pistorasioilla, turvatuotteilla, audiojärjestelmillä, tms. Toki kaikki herkut on mahdollista asentaa heti kättelyssä, jos vain lompakko antaa myöten. Meillä ei taida antaa.

Ikkunakauppiaalta saimme sellaisen neuvon, että itsepeseytyvä ikkuna ei sovi aivan kaikkialle. Kyseessähän on sinänsä aivan loistava keksintö (olemme ehkä maailman laiskimpia ikkunanpesijöitä), mutta se tarvitsee toimiakseen vettä ja auringonvaloa. Eli ei kannata laittaa moista terassin eteen ja toivoa että mönjät lähtevät.

Kävimme luonnollisesti myös kivitalovalmistajien puheilla. Kovin paljon uutta emme sinänsä oppineet, mutta uusi TaloTalo-konsepti vaikutti ensikuulemalta varsin mielenkiintoiselta. Kyseessähän on useiden tunnettujen rakennusalan merkkien (Lammi, Domus, Tulikivi, Pukkila, tms) yhteinen palvelu, joka  mainostaa tarjoavansa "aktiivista palvelua ja huolenpitoa koko projektin ajan". Hieman epäselväksi kuitenkin jää, tarjoaako palvelu mitään apua rakennusalan ongelmaan numero yksi, eli epäluotettaviin urakoitsijoihin. Luotettavia rakennesuunnittelijoita ja laattakauppiaitahan toki löytyy, mutta urakoitsijoiden kohdalla homma menee mielenkiintoisemmaksi, kuten niin monesta blogista voimme valitettavasti lukea. Eli jääkö TaloTalosta loppupeleissä käteen muuta kuin näppärät projektinhallinta- ja kustannusarviotyökalut, jäi meille hieman epäselväksi.

Kaikkinensa messut olivat kuitenkin erittäin hyödylliset, joten voimme lämpimästi suositella tapahtumaa kaikille oman talon rakentamista suunnitteleville!

Yksi vai kaksi kerrosta?

Suurin pohdittava aihe tällä hetkellä on, tehdäänkö taloon kellarin lisäksi yksi vai kaksi kerrosta. Rakennusoikeutta on käytettävissä 140 kem². Kellariin olisi tarkoitus laittaa saunatilat, monitoimiharrastushuone kotiteattereineen ja ehkä kodinhoitohuone, sekä reilusti varastotilaa. Keskikerroksessa on ainakin keittiö, olohuone, ruokailutila, pieni wc ja eteinen. Mahdolliseen yläkertaan jäisi makuuhuoneet, työ- ja vierashuoneena toimiva aula sekä suihkullinen wc/kylpyhuone.

Kuluneen viikon aikana on posti kantanut meille ison kasan eri talovalmistajien mainoksia ja talokirjoja.   Ensimmäinen havainto on ollut että hyvin harva talotehdas suunnittelee valmismallistoonsa kellarillisia taloja muuten kuin rinteeseen. Meille on itsestään selvää että talo piirrätetään arkkitehdillä, valmiista pohjista haemme vain inspiraatiota ja yksittäisiä asioita, joiden avulla voimme kertoa arkkitehdille mistä pidämme ja mitä emme ehdottomasti halua taloomme. Talosta tulee kivitalo, mutta ei passiivitalo.

Yhdessä ja kahdessa kerroksessa on molemmissa omat plussansa ja miinuksensa. Yhden kerroksen plussia ovat

• Vähemmän kulkua rappusissa kerroksesta toiseen.
• Kaikista tiloista näkee ja kuulee helposti muihin huoneisiin, poikaa on helppo vahtia.
• Yksikerroksinen on edullisempi rakentaa.
• Yksikerroksinen sopisi ehkä ulkonäkönsä puolesta paremmin paikalleen kallion päälle.

Kahden kerroksen etuja taas olisivat ainakin

• "Yksityiset" tilat selkeästi erotettu "julkisista", eli yläkerran ei tarvitsisi aina olla niin siisti vaikka tulisi vieraita.
• Makuuhuoneissa parempi nukkumisrauha, äänet eivät ehkä kantaudu yhtä hyvin.
• Alakerran huoneiden seinistä tulisi ehjempiä, vähemmän käyntiä huoneesta toiseen, ja siis vähemmän hukkaneliöitä ja käytäviä.
• Talo saa lisää korkeutta (hyödyistä lisää myöhemmin).
• Huoneisiin saa enemmän ikkunoita ja useampiin suuntiin.

Tupatarkastus

Tänään kävimme ihmettelemässä tontilta löytyvää vanhaa rakennusta. Myyjien mukaan mökki on ollut  lähinnä saunakäytössä, mutta sitä ei ole huonon kunnon vuoksi käytetty pitkään aikaan. Vanhoista taloistahan saattaa löytyä vaikka mitä. Mitäköhän aarteita meidän talosta mahtaisi löytyä?

Noh, lähinnä löytyi paljon vanhaa romua ja kellarista edustava kokoelma homelajikkeita. Kellarin koko sinänsä oli positiivinen yllätys, koska tarvittaessahan sinne pystyy kippaamaan melkoisen määrän louhetta, joka muuten ehkä täytyisi kuljettaa kalliilla hinnalla jonnekin muualle. Vierailu myös vahvisti päätöstä olla purkamatta mitään itse - muutaman minuutin kellarissa oleskelun jälkeen keuhkot  suorastaan rukoilivat siirtymään raikkaaseen ulkoilmaan.

Jotain kivaakin löytyi. Alla olevassa kuvassa näkyvä lasten keinutuoli tulee saamaan uuden maalin pintaansa ja päätynee lastenhuoneeseen muistuttamaan paikan historiasta.

Keittiöstä löytyi komea valurautainen puuhella, joka valitettavasti ei taida kuitenkaan uuden kotimme keittiöön mahtua. Nyt olisi siis hyvä tilaisuus lunastaa moinen kapistus itselleen! Mikäli asia kiinnostaa, ota yhteyttä.

Tuvan puolelta löytyi myös komea vanha lipasto. Myös tämä huonekalu on mahdollista hankkia itselleen erittäin edulliseen hintaan.

Lopuksi vielä kuva saunasta. Hieman houkuttaisi käydä heittelemässä yhdet löylyt ennen puskutraktorin saapumista paikalle, ikäänkuin kunnianosoituksena hyvin palvelleelle talolle. Valitettavasti vain hormi taitaa olla niin huonossa kunnossa, että ehkäpä on parempi olla seuraamatta A. Kiven jalanjälkiä...

Tontti

Ostamamme tontti ei oikeastaan ole tontti, vaan hallinnanjakosopimuksella jaettu määräala tontista (kiinteistöstä). Koska termi "hallinnanjakoalue" kuulostaa kuitenkin melko lailla ankealta, kutsumme maaplänttiämme jatkossa yksinkertaisesti tontiksi. 

Hallinnanjakosopimushan luotiin alunperin ensisijaisesti paritalojen käyttöön, mutta on sittemmin yleistynyt myös omakotirakentamisessa varsinkin tiheästi kaavoitetuilla seuduilla. Sopimuksen päätarkoituksena on määrittää jokaisen osapuolen hallinnassa oleva maa-ala, eli omistusoikeuksien suhde sekä sijainti tontilla. Tämän lisäksi voidaan vapaasti sopia kaikenlaisista yhteisomistukseen liittyvistä asioista, kuten tiealueista, liittymistä, mahdollisista yhteishallinta-alueista, aidoista, kunnossapidosta, tms. Kaiken kaikkiaan hallinnanjakosopimus antaa määräalojen omistajille miltei samat oikeudet kuin varsinaisen tontin omistajille, mutta toisaalta edellyttää jonkin asteista yhteistoimintaa naapureiden kanssa. Menettelyn suurin riski ehkä onkin, että naapuriksi sattuu täysin yhteistyökyvytön änkyrä, jonka kanssa mikään ei suju. Onneksi meidän tulevat naapurimme vaikuttivat todella mukavilta ihmisiltä, joten uskomme että mitään ongelmia ei tule :-) Ainahan on tietysti mahdollista, että tulevaisuudessa naapuriin muuttaa änkyrä, mutta viime kädessä tämäkään ei ole ongelma, jos (kun) sopimuksessa on otettu huomioon kaikki mahdolliset ja mahdottomalta tuntuvat ongelmatilanteet. Kivaahan asioiden selvittäminen raastuvassa ei tietenkään ole.

Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, tonttimme sijaitsee loivan, koilliseen laskevan rinteen yläosassa, avokallion juurella. Ajo tontille tapahtuu idässä näkyvän yleisen tien ja vielä rakentamatta olevan tonttitien kautta. Lähimmät naapurit tulevat asumaan tontin pohjois- ja itäpuolilla, minkä lisäksi tontin kaakkoispuolella sijaitsee vanha omakotitalo (harmaa iso talo). Tontin eteläpuolelle piirrettyä oranssia taloa ei ole vielä olemassa, mutta on hyvin todennäköistä, että jossain vaiheessa mäen juurella oleva vanha rakennus (harmaa pieni talo) puretaan ja paikalle rakennetaan uusi.

Ehdottomasti parasta tontissamme on länsirajaan rajoittuva metsikkö, joka suurella todennäköisyydellä tulee jäämään luonnontilaiseksi myös tulevaisuudessa. Tontin lounaisnurkassa sijaitsee lisäksi avokallio, jolla kasvaa lyhyttä männikköä. Koska kallio on melko matala ja puusto harvaa, paistanee aurinko ainakin kesäisin kolmeen-neljään asti ilman sen suurempia esteitä, jonka jälkeen länsirajan puut alkavat varjostaa. Meillä onkin tarkoituksena kysyä Espoolta, josko maisemanhoidon nimissä olisi mahdollista harventaa muutama pahiten varjostava kuusi. Kuulemma joskus lupa myönnetään, joskus taas ei.

Näistä asetelmista ei talon paikalle jää loppujen lopuksi kovin montaa vaihtoehtoa. Kun suunnittelun lähtökohtana on lisäksi näköala olohuoneesta ja terassilta kalliolle päin, talon pitkä sivu täytynee sijoittaa suoraan kulmaan tontin etelärajan kanssa. Talon paikka olisi tässä suunnitelmassa melko lailla tontin keskellä, hieman itään päin. Näin itäpuolelle jäisi pieni mutta riittävä alue autokatosta, ulkovarastoa, ja vieraspaikkaa varten ja vastaavasti länsi/luoteispuolelle tilaa privaattipihaa varten. Hahmottelemamme talon paikka on väritetty kuvassa sinisellä. Saapa nähdä mitä arkkitehti tuumaa.

Suunnitelmia vuodelle 2013

Kuten jo ensimmäisessä kirjoituksessa mainitsimme, vuosi 2013 on tarkoitus viettää erilaisten suunniteluaskareiden parissa. Kuulostaa leppoisalta, mutta kun sitä suunniteltavaa on oikeasti aika paljon. Johtuisiko taustoistamme, mutta uskomme vahvasti (naiivisti?) huolellisen suunnitelun ongelmia ennaltaehkäisevään vaikutukseen. Sitäpaitsi suunnitteleminen on kivaa, ehkä jopa kivempaa kuin itse toteuttaminen!

Aivan ensimmäiseksi pitäisi miettiä omat toiveet arkkitehtisuunnittelua varten. Käytännössä tämä tarkoittaa talon paikan, piha-alueiden, sisätilojen, ja talon ulkonäön hahmottelemista karkealla tasolla. Erilaisia toiveitahan on sinänsä helppo listata, kahdeksan vuoden pähkäilyn jälkeen ehkä vähän liiankin, mutta siinä vaiheessa kun osasta pitäisikin rajallisen budjetin vuoksi luopua, homma muuttuu hankalammaksi. Tähän vaiheeseen on tarkoitus käyttää aikaa pari kuukautta, jonka jälkeen on aika marssia arkkitehdin pakeille.

Arkkitehdin käyttäminen on ollut meille alusta asti melko selvää, ja tämä ajatus on vain vahvistunut, kun olemme omatoimisesti yrittäneet hahmotella talon paikkaa ja piha-alueita pikkuruiselle tontille. Kyllähän siihen periaatteessa mikä tahansa pakettitalokin mahtuisi, mutta kun olisi kivaa, että tilaa jäisi hieman myös omalle pihallekin, ja että olohuoneen ikkunasta näkyisi jotain muuta kuin naapurin Volvo.

Arkkitehtisuunnittelun rinnalla, ennen kesälomia, olisi tarkoitus valita muut talon rakentamiseen tarvittavat suunnittelijat. Lain puolestahan tarvitaan ainakin pääsuunnittelija (joka tulee olemaan arkkitehti), sekä rakenne-, LVI-, että sähkösuunnittelija. Tämän lisäksi olemme ajatelleet käyttää sisustussuunnittelijaa tärkeimpien huoneiden sisustamiseen, sekä pihasuunnittelijaa.

Näiden lisäksi ennen kesälomia pitäisi valita (kivi-) talotehdas ja hieman miettiä, minkälaisena urakkakokonaisuutena talon pystytys hoidetaan. Skaalan toisessa päässähän on perinteinen “kilpailutan kaikki urakat itse” lähestymistapa, ja toisessa kokonaisurakka. Ensimmäinen on potentiaalisesti halvempi mutta työläs, kun taas jälkimmäinen mahdollisesti riskialttiimpi ja kalliimpi, mutta toisaalta vaatinee hieman vähemmän ajallista panostusta.

Kaikki suunnitelmat (arkkitehti ja erikoissuunnitelmat) olisi tarkoitus saada valmiiksi alkusyksystä, jonka jälkeen voimme teettää lopullisen kustannusarvion pankkia ja urakkaneuvotteluja varten ja anoa rakennuslupaa. Loppuvuosi onkin sitten varattu varsinaisten taloon liittyvien urakoiden, kuten louhinnan, maansiirtotöiden, perustuksien, ja itse talourakan/urakoiden kilpailuttamiseen.

Suunnitteluasioiden lisäksi meitä työllistävät tänä vuonna tonttiin liittyvät valmistelut. Aivan ensimmäiseksi tontille pitää saada tie (yhteistyössä naapureiden kanssa), minkä jälkeen tontilla oleva vanha rakennus pitää vielä purkaa. Lisäksi tarvitaan sähköt, käyttövedet, tietoliikennekaapeloinnit, ja viemäröinnit. Hulevedetkin pitäisi jonnekin johtaa. Puita tontilla ei ole kovin montaa, mutta alustavien pähkäilyjen perusteella kaikki olemassa olevat isot puut joudutaan poistamaan, valitettavasti.

Aika paljon tekemistä siis, vaikka harkkoakaan ei tänä vuonna vielä nouse!

Tästä se alkaa!

Tervetuloa seuraamaan uuden kotimme valmistumista!

Päätös omakotitalon rakentamisesta ei ollut varsinaisesti mikään hetken päähänpisto. Ensimmäiset pohdinnat aiheesta käytiin melkein kahdeksan vuotta sitten, jonka jälkeen taakse on jäänyt lukuisia tonttiarvontoja (lähes poikkeuksetta surkealla lopputuloksella), kivitaloiltoja, TM-rakennusmaailman kestotilaus, PRKK-jäsenyys, asuntomessuja, kaavoituskatsauksia, taloblogeja, sekä tietysti tonttien ja talojen ihmettelyä. Välillä olemme olleet jo likimain tonttia ostamassa, kun taas välillä talosuunnitelmat ovat jääneet hieman enemmän taka-alalle. Näin jälkeenpäin ajateltuna on ollut ehkä hyvä, että kaikkein varhaisimmat suunnitelmat eivät ikinä toteutuneet, sen verran huteralla pohjalla taisivat olla.

Eräänä päivänä viime vuoden lopulla sähköpostiin kilahti viattoman tuntuinen ilmoitus Espoossa kaupan olevasta tontista. Vaikka paikka vaikutti paperilla ihan lupaavalta, odotukset eivät aikaisemmista kokemuksista johtuen olleet mitenkään erityisen korkealla. Pääkaupunkiseudun tonttitarjonnanhan voi suurin piirtein tiivistää siten, että tontit ovat joko hyviä mutta kalliita, halpoja mutta liian kaukana, vaativat arpaonnea, tai sitten ne ovat halpoja mutta huonolla paikalla, tyyliin mummonmökin takana jossain ihmeellisessä kuopassa. Ja sitten on tontteja, jotka jotenkin onnistuvat yhdistämään lähes kaikki huonot puolet. Tämä tontti oli kuitenkin toista maata: Se sijaitsee ihan kivalla paikalla kohtuullisten liikenneyhteyksien päässä, mutta ei ollut kuitenkaan erityisen kallis, ainakaan pääkaupunkiseudun mittapuulla. Kun aika muutenkin oli sopiva rakennusprojektin aloittamiseen, päätimme tarttua tilaisuuteen ja teimme kaupat!

Talo olisi tarkoitus saada pystyyn ns. hitaan kaavan mukaan, mikä tarkoittaa, että vuonna 2013 suunnitellaan, vuonna 2014 rakennetaan, ja vuonna 2015 laitetaan piha ja jäljelle jääneet sisätilat kuntoon. Muutto on edessä joskus vuoden 2015 alkupuolella, jos nyt mitään normaalia suurempia katastrofeja ei ilmene (kyllä, olemme lukeneet kaikki kauhutarinat).

Blogin tarkoituksena on, paitsi dokumentoida tapahtumat meitä ja läheisiämme varten, myös vaihtaa kokemuksia muiden rakentajaperheiden kanssa. Olemme jo nyt saaneet paljon arvokasta tietoa muista blogeista, joten suuret kiitokset kaikille talobloggareille! Ja vielä kerran, tervetuloa blogiin!

Jaa mikä vertikaali? Palaamme asiaan hieman myöhemmin.