maanantai 29. huhtikuuta 2013

Maatyöt mielessä

Tässä luonnoksia ootellessa ovat ajatukset liikkuneet purkujuttujen lisäksi maatöissä. Meillä on useampikin naapuri ehkä teettämässä maatöitään samanlaisella aikataululla ja synergiaetuja olemme kovasti hakemassa, jos edes osan louheesta saisimme hyötykäyttöön kalliin poiskuljetuksen sijaan. Talo siis tulee käytännössä kokonaan avokalliolle, ehkä kymmenen senttiä pintamaata on kallion päällä paikoitellen. Talon alle tulee osakellari, jonka kokoa pyrimme optimoimaan louhinnan minimoimiseksi, mutta toisaalta ei siitä voi liian pientäkään tehdä ettei jää tilanpuute harmittamaan. Kalliit maatöistä joka tapauksessa tulee, ja jotenkin tuntuu että kustannuksia on mahdotonta ennakoida, kun selkeää urakkahintaista kaiken sisältävää tarjousta on varmaankin mahdotonta saada. Tähän samaan soppaan kun vielä lisätään yhteistyö naapurien kanssa ja siitä saatava kustannussäästö sekä yhteisen tien rakennus ja putkien vedot tulee kokonaisuudesta mielenkintoinen ja haastava soppa.

Omat välineet maatöihin olemme jo kuitenkin hankkineet, varmaankin yksi tärkeimmistä raksatarvikkeista ensi kesänä. Ja näiden käyttöön ei edes tarvita maisematyölupaa!

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Kaksi.

Kuten tekstin otsikosta voi päätellä on kerrosluku selvinnyt ja vastaus on kaksi plus osakellari! Tiloja lähdetään sijoittelemaan siitä lähtökohdasta että olohuone on korkea ja haukkaa kolmanneksen yläkerran kerrosalasta pois. Kokonaisuutena talo pyritään pitämään matalana loivalla itään laskevalla lapekatolla ja maltillisilla huonekorkeuksilla. Tästä on hyvä jatkaa suunnittelua :)

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Maata näkyvissä!

Lumet tontilta ovat jo melkein sulaneet, joten lauantaina suuntasimme kohti tonttia ihmettelemään että mitä sitä oikein onkaan tullut ostettua. Emme vielä olleet nähneet tonttia lumettomana, ensimmäisenkin kerran tontilla käydessämme maassa oli jo pieni lumipeite, joten oli aika jännittävää nähdä mitä kaikkea lumen alta paljastuu. No, arvoitus ei vielä täysin ratkennut sillä paikka paikoin maassa oli vielä kymmensenttinen hanki, mutta mitään suuria yllätyksiä ei ainakaan vielä hangen alta paljastunut.



Tontilla olevassa kaivossa vesi oli hämmästyttävän korkealla, luukun alla ei ollut kuin puolisen metriä vedenpintaan, mutta kaiken järjen mukaan kaivo vain vuotaa ja sulaneet pintavedet ovat päässeet täyttämään kaivon. Purettavan talon kellarissa ei kuitenkaan onneksi näkynyt vettä lattialla ja talon korkeusaseman vuoksi pohjaveteen pitäisi olla reilusti matkaa.

Tontilla on komeita isoja puita, jotka todennäköisesti joudumme lähes kaikki kaatamaan, mutta aivan rajassa kiinni oli muutama hieman omenapuun näköinen runko. Saatan toki olla lajinmäärityksessäni ihan pielessäkin, mutta jännityksellä odotamme tuleeko näihin vanhan näköisiin oksistoihin lehtiä vai ovatko rungot kuolleita, ja jos lehtiä tulee niin tuleeko kukkia ja pääsemmekö jo ensi syksynä poimimaan omia omenoita?

Itse talon suhteen tilanne ei ole edennyt mihinkään, kerrosluku on edelleen auki mutta itse pinta-aloja laskiessamme ja huoneita piirrellessämme olemme yhä vahvemmin tulleet siihen tulokseen että jollain tavoin se toinen kerros olisi hyvä saada. Kerromme lisää kun asia selkeytyy.

Vanhan mökin purkua sen sijaan olemme ajatuksissa jo pyöritelleen ja joitain tarjouspyyntöjä asian suhteen lähetelleet, toivottavasti olemme osanneet niissä huomioida kaiken tarpeellisen. Toiveena olisi saada mökki purettua loppukesästä, joten purkulupahakemus pitäisi saada pian lähtemään. Kokemuksia hyvistä (ja edullisista) purkufirmoista otetaan mielellään vastaan. Polttamisvaihtoehto on jo myös selvitetty, mutta tällä sijainnilla ja naapureiden läheisyydellä se ei ollut mahdollinen. Tulee kuulemma liikaa savua ja nokea ja kaikkea muuta haittaa.

lauantai 13. huhtikuuta 2013

OmaKoti 2013

Oltiin messuilla taas. Tällä kertaa kyseessä olivat OmaKoti-messut Helsingin messukeskuksessa. 

Ensin kuitenkin lyhyt päivitys arkkitehtisuunnittelun etenemiseen. Arkkitehtimme näkemys kaksikerroksisuuteen oli varsin positiivinen, vaikkakin kaksilaperatkaisu sekä massoittelu pieneen ja suureen osaan hylättiin liian kalleina. Tämänhetkiset vaihtoehdot kotimme perusratkaisuksi ovat  näin ollen seuraavat:
  1. Kaksi kerrosta + pieni kellari, missä toinen kerros on "ullakkomainen", eli noin 1/3 tilasta on alle 160 cm. Tämän vaihtoehdon suurin etu olisi matalampi julkisivu verrattuna täysiveriseen kaksikerrosratkaisuun, eli toisin sanoen parempi asemoituminen naapurien kerroslukuihin. Muita etuja olisivat ylimääräinen säilytystila alle 160 cm osassa, sekä kustannustehokkuus. Valitettavasti vain ei ole lainkaan varmaa, pystyykö makuuhuonetilat mahduttamaan kakkoskerrokseen niin, että lännenpuoleinen seinä pysyy vielä järkevän korkuisena. Yritimme itse hahmotella ullakkoratkaisua, mutta emme oikein keksineet miten makuutilat ja portaat saisi mahtumaan järkevän kaltevuuksisen lapekaton alle. Arkkitehtimme yrittää ensi viikolla, joten katsotaan miten käy.
  2. Kaksi kerrosta + pieni kellari, missä toinen kerros sisältää korkean olkkarin. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi toimivan ja valoisan pohjan, mutta olisi toisaalta hieman korkeampi kuin ullakkoratkaisu. Hintaakin tulisi hieman enemmän ullakkoratkaisuun verrattuna. Suurin kysymysmerkki on kuitenkin rakennusvalvonnan kanta, eli tällä hetkellä on epäselvää, salliiko  rakennustapaohje "täysiverisen" kaksikerrosratkaisun. Asia on tarkoitus selvittää Espoon rakennusvalvonnalta ensi viikolla.
  3. Yksi kerros + isompi kellari. Tämän ratkaisun ongelmia märehdimme jo aikaisemmasta postauksessa, joten ei siitä sen enempää.
Asiassa edetään nyt niin, että ensin selvitetään ykkösratkaisun mahdollisuus. Mikäli se ei toimi, katsotaan josko kakkonen olisi mahdollinen. Mikäli tämäkään ei onnistu, palataan kolmoseen. 

Mutta sitten takaisin messuihin. Käytettävissä olleen ajan rajallisuudesta johtuen olimme varustautuneet huolellisella sotasuunnitelmalla, eli valinneet etukäteen ständit joissa vierailla. Tämän lisäksi kävimme Nordean järjestämässä tapahtumassa, jossa kuultiin esityksiä lähinnä omakotitalon hankesuunnitteluun liittyen. Seuraavassa muutamia paloja.

Korot. Nordean edustaja piti varsin mielenkiintoisen kalvotykityksen aiheesta "talouden näkymät rakentajan näkökulmasta". Käppyröistä jai orastavan taloudellisen optimismin lisäksi mieleen ennustus korkojen mahdollisesta kasvusta vuoden 2014 kieppeillä, eli juuri parahiksi meidän rakennushankkeen alkuun. Jee.

Urakkamuoto. Yksi taloprojektin isoja päätöksiä on urakkamuodon valinta. Meille mahdollisia vaihtoehtoja ovat lähinnä kokonaisurakka, tai pilkkominen osaurakoihin niin, että vastaava mestari huolehtii urakoiden yhteensovittamisesta. Tämänpäiväisen luennon perusteella kokonaisurakka tuntuu entistä houkuttelevammalta vaihtoehdolta, sillä osaurakat eivät ilmeisesti monessa tapauksessa tule kokonaisurakkaa halvemmaksi lisätöiden vuoksi.

Kustannusarvio. Tämänpäiväisen luennon ehkäpä hätkähdyttävin väite oli, että neljä viidestä pienrakentajasta ei tiedä mitä eroa on kustannusarviolla ja budjetilla (!).  Tätä tietoa vasten ei ehkäpä ole enää kovin yllättävää, että vain 3 % rakentajista pysyy budjetissa. Mehän ei tietenkään budjettia ylitetä :-)

Purkulupa. Kävimme myöskin kyselemässä Espoon rakennusvalvonnalta tontilla olevan kesämökin purkamisesta. Kävi ilmi, että säilytettäväksi suositellun rakennuksen purku menee aina museoviraston käsiteltäväksi. Normaalisti purkuluvat käsitellään noin kuukaudessa, mutta museokierroksen takia aikaa saattaa mennä parikin.

KNX. Kävimme utelemassa eräältä KNX-toimittajalta kyseisen järjestelmän tuomista lisäkustannuksista. Saimme karkean arvion, että kaikkein riisutuimmalla versiolla sähköjen kokonaiskustannukseksi tulisi noin 100 €/m2, kun sähköjen hinta ilman KNX:ää pyörii luokassa 80 €/m2. Tämä on jossain määrin huojentava tieto, sillä olimme kuvitelleet karvalakki-KNX:nkin tuovan suuremmat lisäkustannukset.

Räjäytykset ja maanrakennus: Kuulemma otollisin (halvin) aika maatöille on syksy, mikä sopii meille varsin hyvin, sillä yhteiset maatyöt on tarkoitus tehdä joskus loka-marraskuun kieppeillä. Saimme myös vahvistuksen sille, että maanrakennus/louhintatöissä on mahdollisuus saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä, mikäli poistettavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää täyttöihin samalla tontilla.

Huomenna ehkä jatketaan messukierrosta, vuorossa olisivat keittiötoimittajat ja pihasuunnittelu.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

1, 2, 1, 2, ...


Onpahan melkoista jojoilua tämä rakentaminen. Heti kun jonkin asian julistaa varmaksi, niin eiköhän seuraavalla viikolla tilanne ole aivan päälaellaan. Tällä kertaa kyseessä on vanha kaverimme kerrosluku, joka siis vielä viikko sitten oli "hyvin todennäköisesti" yhtä kuin yksi kerros plus osakellari. No, mikäänhan ei ole niin varmaa kuin epävarmuus, ja rakentamisessa tämä tuntuu olevan melkeinpä luononlaki.

Saimme viime viikolla arkkitehdiltä (Sami) ensimmäiset luonnoskuvat. Kuten jo aiemmassa kirjoituksessa taisin mainita, suunnittelun lähtökohdiksi otettiin yhteisellä päätöksellä yksi kerros plus kellari, pääasiassa naapuritalojen oletetusta yksikerroksisuudesta johtuen. 

Pihankäytön osalta Sami oli hyvin samoilla linjoilla alustavien pohdintojemme kanssa, eli talon lyhyempi sivu tulee suurella todennäköisyydellä olemaan yhdensuuntainen tontin etelärajan kanssa. Alla alustava pihankäyttösuunnitelma.



Suunnitelmat saatuamme kävimme tökkimässä keppejä talon oletettuihin kulmapisteisiin, tarkoituksena paremman kuvan saaminen talon sijoittumisesta tontille. Pieneksi järkytykseksi havaitsimme terassin olevan melkoisen lähellä metsänreunaa ja melkein kiinni luonnontilaisena säilytettävässä vyöhykkeessä. Vaikka emme todellakaan toivo mitään jättinurmikkoa, saisi tilaa olla hieman enemmän istutuksille ja lasten leikkeihin. Talon itäreunaa ei kuitenkaan voi juuri siirtää itään päin, koska Espoossa jokaisella pitää tietysti olla kaksi autopaikkaa. Ainoaksi ratkaisuksi oleskelupihan kasvattamiseen jää näin ollen talon kutistaminen leveyssuunnassa.

Talon leveys yhdistettynä lähes parin metrin korkoeroon tarkoittaa myöskin melko korkeita portaita pääsisäänkäynnille. Taloa kaventamalla korkoa voitaisiin mahdollisesti hieman laskea.

Yksikerroksisuus yhdistettynä kiipeilyputkeen aiheuttaa myöskin suuria haasteita toimivan pohjaratkaisun laatimiselle.




























Yllä olevan pohjaratkaisun suurin heikkous on keittiön pienuus, mikä taas suurelta osin johtuu kiipeilyputken paikasta talon koillisnurkassa. Koillisnurkka on kiipeilyputkelle kuitenkin ainoa mahdollinen paikka, koska olkkariin ei kiipeilyputkea voi oikein vetää, ja osakellari on järkevintä tehdä talon pohjoispuolelle korkosyistä johtuen. Ongelma ratkeaisi osittain siirtämällä keittiön ja olkkarin talon eteläpuolelle, mikä tarkoittaisi kuitenkin makuuhuoneiden siirtämistä pohjoispuolella. Tämä ei ole hyvä ratkaisu, koska makuuhuoneiden ikkunoista tulisi todella pienet paloturvamääräyksistä johtuen. Keittiötä ei myöskään voi kovinkaan paljon laajentaa länteen päin, koska tämä syö tilaa ruokapöydältä.

Ongelmat jatkuvat kellarissa. Saunan vilvottelu-uloskäynti olisi nimittäin pakko sijoittaa talon pohjoispuolella, mikä ei ole ehkä kaikkein paras ratkaisu naapuritalon läheisyydestä johtuen. Kellarista tulisi luiskineen myös varsin iso, mikä tarkoittaa suurta määrää kallista louhintaa.






























Muun muassa näiden asioiden vuoksi aloimme pohtia, josko kaksikerroksinen talo olisi sittenkin parempi ratkaisu, omista heikkouksistaan huolimatta. Loput viikonlopusta vietimmekin sitten ruudun ääressä pohjia vääntäen. Seuraavassa tämän harjoituksen tuloksena syntyneet hahmotelmat, joihin olemme itse asiassa melko lailla tyytyväisiä.





Näiden suunnitelmien suurin kysymysmerkki on toisen kerroksen toteutus, se kun saa olla korkeintaan 2/3 ensimmäisen kerroksen pinta-alasta. Edellä olevassa hahmotelmassa asia on ratkaistu korkealla olohuoneella, mutta muitakin ratkaisuja, kuten ullakko, murrettu lapekatto, tai talon jakaminen isoon ja pieneen massaan on olemassa. Ainakin teoriassa siis.

Tästä eteenpäin pallo siirtyykin sitten Samille, eli tulee olemaan jännittävää kuulla onko näistä  kaavailuista jatkokehittelyn pohjaksi.